Munuaisten toimintaa säätelee hormonit ja hermosto. Esimerkiksi veden määrän säätelyssä aivojen hypotalamukseen tulee viesti, että veressä on liian vähän verta. Tällöin Hypotalamus viestittää aivoille janon tunnetta. Hypotalamuksesta menee viesti aivolisäkkeeseen, joka erittää ADH nimistä hormonia, joka säätelee virtsan eritystä. Tässä tapauksessa juomisen jälkeen ADH eritys vähenee ja tällöin munuaistiehyeistä imeytyy vain vähän vettä vereen, jolloin virtsa on hyvin laimeaa ja vaaleaa.
Tärkein munuaisten toiminnallinen yksikkö on nefroni. Niitä on yhdessä munuaisessa n. miljoona kappaletta ja niihin kuuluu munuaiskeränen ja munuaistiehyet. Niiden toiminnassa on kolme vaihetta, joista ensimmäinen on suodattuminen. Suodattuminen tapahtuu munuaiskeräsessä, jossa on hiussuonikeränen ja kotelo. Hiussuonikeräsissä on kolme kertaa suurempi verenpaine kuin muualla hiussuonistossa, jonka takia niistä suodattuu veriplasmaa koteloon. Tätä suodattunutta veriplasmaa kutsutaan alkuvirtsaksi ja sitä erittyy n. 180 L/vrk. Koteloon tulee niin kuona-aineita, kuin keholle tarpeellisiakin aineita.
Takaisin imeytyminen tapahtuu munuaistiehyessä, jossa n. 99% alkuvirtsasta imeytyy takaisin vereen. Osa aineista imeytyy aktiivisesti ja kaikki rasvaliukoiset siirtyvät diffuusiolla. Takaisin imeytymisen ideana on, että kaikki tärkeät aineet pääsisivät imeytymään takaisin verenkiertoon, mutta koska suurin osa ympäristömyrkyistä ja alkoholista on rasvaliukoisia, siirtyy ne myös takaisin verenkiertoon.
Munuaistiehyessä tapahtuu myös aktiivista erittymistä, jolloin verestä siirtyy hormoneja, lääkeaineita ja ruokien lisäaineita. Sitten aineet kulkevat kokoojatiehyeen, jota kautta se menee munuaisaltaisiin. Sieltä ne menevät virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon, johon se joko varastoituu tai tyhjenee virtsaputken kautta. Virtsaaminen on osin itse säädeltävä toiminto. Lapsilla virtsaaminen on refleksi, joka laukeaa virtsarakon venymisestä. Aikuiset oppivat käsittelemään refleksiä, mutta virtsarakon venyessä heille tulee tunne virtsaamisen tarpeesta. Virtsarakkoon mahtuu n. 400-500 ml virtsaa.
Maksan tehtävänä on hoitaa kehon homeostasiaa ja hajottaa, varastoida ja muokata elimistössä aineenvaihduntareaktioiden aikana syntyneitä aineita. Maksan läpi kulkee verta n. 1,5L/min. Veri tulee ruoansulatuselimistöstä, jolloin siihen on imeytynyt kaikki ravintoaineet ja kaikki haitallisetkin aineet. Koska maksaan tuleva veri on hiilidioksidipitoista, tarvitsee se maksavaltimon, joka tuo sille hapekasta verta sen omaan toimintaan.
Maksassa on paljon verisuonia, joita pitkin aineet pääsevät kulkeutumaan maksan soluihin. veri tulee ensin porttilaskimoa pitkin maksaan ja kiertämisen jälkeen veri poistuu maksalaskimoa pitkin alaonttolaskimoon.
Maksan tehtävänä on hajottaa myrkylliset aineet kuten alkoholi, joka ei poistu munuaisten kautta. Maksa muuttaa alkoholin ensin asetaldehydiksi ja siitä etikkahapoksi. Jos alkoholia käyttää liikaa, on se maksalle hyvin vaarallista, koska se hajottaa maksakudosta. Maksasoluihin kerääntyy tällöin myös rasvaa, mikä saa maksan turpoamaan. Maksakirroosi syntyy pitkän alkoholin käytön seurauksena ja tällöin maksakudos korvautuu sidekudoksella.
Maksan yksi tapa tehdä aineista vaarattomia on muuttaa ne vesiliukoisiksi, jolloin ne poistuvat virtsan mukana.
Maksa tuottaa sappinestettä, hiilihydraateista rasvoja, maitohapoista ja aminohapoista glukoosia, joitakin hormoneja, kolesterolia ja proteiineja veriplasmaan. Aminohappojen typpiosista myös ureaa. Kun keho ei saa ruokaa esim. paaston aikana, alkaa maksa tuottamaan rasvavarastoista ketoaineita.
Maksa tuottaa kolesterolia, jonka se laittaa kuljetusproteiinien mukaan. Näitä kuljetusproteiineja eli lipoproteiineja on kahdenlaisia, HDL (hyvää kolesterolia) ja LDL (huono kolesterolia). LDL kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin, mutta huono puoli siinä on se, että se tarrautuu verisuonten seinämiin. Tämän johdosta verenpaine nousee ja lisää riskiä aivo- ja sydäninfarktiin. HDL irrottelee LDL:ää seinämistä ja kuljettaa sen takaisin maksaan.
Yksi maksan tärkeä tehtävä on ruoan mukana tulleen glukoosin muuttaminen glykogeeniksi, tällöin se on energiaystävällisemmässä säilömismuodossa, josta sen saa helposti taas purettua elimistön käyttöön. Maksa säilöö glykogeenin lisäksi rautaa, A- ja B12-vitamiinia, verta sekä haitallisia aineita, jottei ne pääsisi leviämään muualle kehoon.
Minua mietitytti kauheasti se, että missä järjestyksessä veri kiertää näissä. Ruoansulatuksen jälkeen menee mihin?
Veri menee siis ensin maksaan ja sen jälkeen sydämen kautta munuaisiin.
Mietin myös sitä, että käyttääkö maksa alkoholia ATP:n tuottamiseen. Kyllä se käyttää. Ensin muuttaa asetaldehydiksi ja sitten etikkahapoksi jota käytetään mitokondriossa ATP:n tuottamiseen.
lisätehtäväksi tuli vielä YO tehtäväviime vuoden Bilsan YO:sta
lisätehtäväksi tuli vielä YO tehtäväviime vuoden Bilsan YO:sta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti